Vanhanajan kurkkurellissi

Täällä on viikko niiskuteltu koko porukka.
Hoidokeitakin on puuttunut alkuviikon, mutta nyt alkaa tauti olla selätetty ja koko komppania on taas koossa 💖

Valmistin juuri jääkaappiin huomiseksi litran pinaattilettu-taikinan turpoamaan.
Siitä riittää hoidokeille sekä meidän porukalle lettusia, sekä vanhempi tyttökin saa mukaansa Poriin äiteen tekemiä lettui 😍

Löysin kirjastosta Veera Niemisen uuden kirjan ”ei muistella pahalla”.
Mietiskelin, että ensimmäinen eli avioliittosimulaattori-kirja oli niin hyvä, että kuinkahan tässä käy…
Mutta kyllä tämäkin kirja hyvä oli, vaikkei nyt aivan päässytkään ensimmäisen kirjan
tasolle.
No, nämähän on aivan makuasioita, toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.

Viime viikonloppuna ostin tarjouksesta avomaankurkkuja ja vaikka viikko olikin hieman haastava jaksoin onneksi säilöä tätä joka vuotista herkkua meille syötäväksi.
Eli tämän reseptin löysin joskus nuorena tyttönä ja valmistin tällä ohjeella ensimmäisen kurkkurelissini.
Huomaahan sen, että maun täytyy olla hyvä, koska vielä melkein kolmenkymmenen vuodenkin päästä teen avomaankurkkuni samalla ohjeella.
Ja mikä parasta tämä on herkullista syötävää jo seuraavana päivänä.

1 kg avomaan kurkkua
300 g sipulia
1 nippu tuoretta tilliä

Liemi:
2 dl väkiviinaetikkaa
3 dl sokeria
1 1/2 rkl suolaa
1 rkl sinapinsiemeniä

Raasta kurkku ja silpulit raastimella suikaleiksi.
Silppua tilli ja sekoita se sipuli-kurkkuseokseen.
Jaa seos purkkeihin.
Kiehauta liemi ja kaada tasan purkkeihin.

Sitten vain purkit kiinni ja nauttimaan herkusta heti seuraavana päivänä.

Mutta nyt tämä täti alkaa funtsailla ensi viikon ruokalistoja.