Kevytkenkäinen nainen

Ikinä en olisi uskonut teille myöntäväni, että minä olen kevytkenkäinen nainen.

Olen näet pitänyt itseäni aina tasaisena ja vakaana naisena, en pienistä hötkyile ja sivuilleni ei tule vilkuiltua.
Olen tässä viisikymppisen elämäni aikan kuullut ja nähnyt kaikenlaista tarinaa niin itsestäni, kuin toisistakin ihmisistä.
Silti pidän järjen ääntä tärkeinpänä ja se, että kaikista läheisimmät sekä itse tiedämme mikä pitää paikkansa ja mikä taas ei.

Viimmekertaisen kymmenen kilometrin lenkkin jälkeen totesin, että minun vaelluskenkäni sekä talvilenkkarini ovat aivan liian haastavia näin kesäiseen asfaltilla lenkkeilyyn.
Olin siis aivan puhki ja selässäni asti oli kipupisteitä jopa seuraavana päivänäkin.
Siispä pakko se oli laittaa tossua toisen eteen ja käydä ostamassa itselleni vielä yhdet lenkki kengät. Tällä kertaa todella kevyet ja ilmavat.

Nyt siis lenkkeilemään niin metsässä, kuin maantiellä.