Siivousliinaa ja muikkusavotta

Tänään on tulossa taasen niin kaunis päivä.
Tässä kirjoitellessani katselen samalla ikkunasta ulos, kun tuuli vienosti heiluttaa hieman jo syksyn värisävyjä saaneita puunoksia.
Aivan mielettömän upea maisema, jos ei tuota liikettä olisi voi jopa luulla, että tämä olisi taulu ja ikkunan kehykset ovat sen raamit.

Tänään minun olisi tarkoitus lähteä vaate ostoksille. Olen nyt viikon aikana huomannut, että olen joutunut heittelemään lempi vaatteitani pois, kun alkavat kertakaikkiaan hajoamaan käsiin.
Eikös tämä kerro minusta jo jotain…
Olen todella huono ostamaan itselleni vaatteita tai ylipäänsä mitään ja nyt siihen sitten tulee stoppi.
En toki meinaa alkaa törsäilemään, mutta siisti täytyy olla ja kaikki kulahtaneet vermeet vaatekaapistani saavat kyytiä.
Kesälomalla viimmeksi laitoin vaatteita kierrätykseen, mutta näitä vaatteita ei voi hyvällä tahdollakaan eneään kierrättää 😅

Eilen tuli sitten perattua 74 muikkua.
Minä perkasin ja Ukkonen huuhteli ja kuivasi.
Oli siinä työn sarkaa poikineen, mutta saimme kuin saimmekin muikut pussitettua ja pakastettua siististi annos satseina pakastimeen.
Arvatkaapas vain mitä meillä syödään hoitolasten kanssa ensi viikolla?

Eilen kävi myös piipahtamassa tyttöni Porista poikaystävänsä kanssa.
Tyttäreni rakastaa vaaleanpunaista väriä, niinpä sain annettua nipun vaaleanpunaisia tiskirättejä tyttärelle mukaan vietäväksi uuteen yhteiseen kotiin poikaystävänsä kanssa.
Nyt voi siis hyvällä omallatunnolla jatkaa tiskirättien värkkäämistä 😂

Näit rätei ja lumpui siis tulee taas lisää teille tarjolle.