Nokkosvuokaleipä

Rajatonta iloa ja vapautta.

Minulla on tänään ollut aikas touhukas päivä.
Istahdan ensimmäuistä kertaa aamuteen jälkeen sohvalle ja kello on siis lähemmäs kolmea iltapäivällä.

Tänään olen valmistanut pannaria, makkarakastiketta, salaattia sekä nokkosvuokaleipää ja kaupassa tuli käytyä lasten kanssa istuteltiin takapihalle salaattia ja kaiken kukkuraksi viikasin pyykit ja seuraava koneellinen on aivan tuossa tuokiossa valmis ripustettavaksi narulle kuivumaan.

Josku on näitä päiviä, jolloin ei vain saa kaikkia tehtyä vaikka kuinka yrittäisi 😅

Valmistin jo eilen meille täksi päiväksi kaalisoppaa, mutta nuoripari oli vielä syömättä ja näytti pahasti siltä, ettei ruoka riitä enään heille, joten pakkohan se oli makkarakastiketta valmistaa varmuuden vuoksi.
Nyt on sitten kaalikeittoa sekä keitettyjä pottuja ja makkarasoosia tarjolla ja tästä riittää nyt huomisellekin on meinaan makkarasoosia sen verran tuhdisti tarjolla.

Tänään olemme hoidokeiden kanssa puhuneet paljon nokkosesta.
Lapset olivat aivan ihmeissään, kun ilmoitin heille, että he saavat tänään ruoan jälkeen nokkosvuokaleipää.
Isommat lapset kysyivät monta kertaa, että ”jaa nokkosta” ennen kuin uskoivat kuulleensa oikein.
Mutta leipä menikin, kuin kuumille kiville enään ei jäljellä ole, kuin pieni leivän kantapala.
Lupasin lapsille, että jos saan taasen viikonlopulle Otto-pojan kaverikseni niin haen lisää nuoria nokkosia ja me syömme ensi viikolla nokkoslettuja. 
Katsotaan nyt kuinka tässä käy…Lapset odottavat aivan innoissaan.
Lapsista yksi ilmoitti, että hän haluaa myös poimia heidän koiransa kanssa nokkosia ja äiti saa valmistaa myös heillä nokkosleipää.
Toisen lapsen hammas on nyt heilunut ja leivän syöminen on ollut hieman hankalaa. Hän ilmoitti, että tätä leipää hän kyllä pystyy syömään 😀