Täällä alkaa viikonloppu pukata pahasti päälle.
Hoidokeita haetaan pikku hiljaa hoidosta ja minä lähden kohta puoliin Oton kanssa lenkille.
Kurjaa vaan kun tuolla on niin synkkää ja sateista, ettei mitkään pitkät lenkit kiinnosta meitä kumpaistakaan.
Otto on välillä niin kranttu tuon sateen kanssa, vaikka onhan se ymmärrettävää kun Otto-pojalla on niin vahva turkki, ettei se ihan nopeasti kuivu.
Täällä tehtiin tällä viikolla ensimmäisen kerran kaalikeittoa kaurajauhiksesta.
Olihan sekin taasen herkullista.
Se on jännä kuinka niitä ennakkoluuloja vieläkin huomaa itsellään, vaikka pitkän aikaa olen tehnyt jo ruokia kasvispainoitteisesti.
Nykyään nämä kasvisjauhikset ym. jauhelihaa muistuttavat tuotteet ovat menneet niin paljon eteenpäin, että niitä voi käyttää jauhelihan tavoin aivan minne vain ruokaan.
n. 3 l vettä
1/2 kg kaali
1 sipuli
6 perunaa
300 g kaurajauhista
1tl ruususuolaa
1/2 tl mustapippuria
1 kasvisliemikuutia
Kuori perunat ja sipuli sekä silppua kaali kattilaan veden joukkoon anna seosken kiehataa.
Paista sillä välin jauhis ja mausta se.
Anna keiton kiehua niin , että kaalit ovat pehmenneet ja perunat ovat kypsiä.
Mitä kauemmin keittelet kaalikeittoa sen muhevampaa siitä tulee.
Usein vasta seuraavana päivänä saa kaikki herkulliset maut keitosta esiin eli tee kunnon määrä keittoa ja syö sitä päivä pari.
Olin aivan onnesta sykkyrässä, kun tajusin taatelitalven olevan jatko-osan korvapuustikesä kirjaan.
Kirja on samaa mukavaa tarinaa kuin edeltäjänsäkin.
Hieman romanttiikkaa ja rutkasti töitä.
Koivukahvilan lisäksi Kristiina ottaa ohjaksiinsa maalaishotellin ja työtä riittää.
Kahvilan ja hotellin pyörittäminen yhdessä on rankkaa puuhaa.
Onko Krisse haukannut liian ison palan?
Ole niin onnellinen, että muutkin tulevat onnellisiksi katsoessaan sinua. -Tupu-
Tupun tupa 