Hei, muistattehan te sen sanonnan,
”kun uskot unelmiisi alat kasvaa niitä kohti”
No, minulle on käynyt näin…
Tai siis meille on nyt käymässä näin.
Muru ja minä eli me olemme nyt ostaneet yhteisen asunnon.
Juu, olemme olleet yhdessä nyt vähän yli puolitoista vuotta.
Kyllä kaikki on käynyt niin äkkiä,
mutta jos ei nyt niin milloin sitten?
Olemme niin saman henkisiä, haluamme samoja asioita ja meillä on samat unelmat.
Tärkeinpiä asioita meillä on se, että vedämme yhteen hiileen, kunnioitamme toisiamme ja nautimme toistemme seurasta.
Murun kanssa on niin helppoa olla, kaikesta voi ja saa jutella.
Tässä nyt kuitenkin odotellaan muuttoa vielä jonkin aikaa.
Joulukuussa sitten saamme ennen aikaisen joululahjan ja muutamme kuun keski vaiheilla.

Tammikuussa taas seuraava toiveemme toteutuu ja saamme perheenlisäystä.
Ei ei tarvitse säikähtää, että me vanhoilla päivillämme alamme lapsia tekemään.
Meillä on kumpaisellakin omat ihanat lapsemme ja ne riittävät meille vallan hyvin.
Mutta meille tulee kauan kaipaamamme toinen turkin angora kissa samasta kissalasta (FI*SilkKiss), kun tämä meidän nykyinenkin Cassu-kissamme tai siis äiti on sama kuin Cassulla, mutta isä on näyttelyissäkin jo käynyt ja palkintoja saanut nuori ja carmikas kissa.
Nyt on sitten perheemme koko maksimissaan,
mutta kyllähän tämä kaikki jännittää…
Kuinka paljon sitä onkaan tapahtunut vajaan kahden vuoden sisään hyviä asioita.
Uskokaa siis unelmiinne ja nauttikaa elämästä täysillä.

En tunne pelkoa, tunnen iloa ja innokkuutta kaikkea uutta kohtaan -Tupu-